25.10.2015

7. Assari-Anu

Assaristamme Anusta ei voi puhua kertomatta hänen rinnoistaan, ei ainakaan miesten kesken. Kasvoiltaan hän näyttää pystysuunnassa venytetyltä Uma Thurmanilta vaaleita hiuksiaan myöten. Vartalo on varsin pitkä n. 175 cm ja ihan perustreenaamaton ja sopusuhtainen, mutta hänen rintansa ovat valtavat. Suorastaan poijut, Jarkkaa lainaten. Anu kyllä tietää mistä hänet muistetaan, eikä halua kenenkään unohtavan tätä, josta kertoo jo se, että hän suosii tiukkoja t-paitoja. Mikään suoranainen tyrkky hän ei kuitenkaan ole, vaan enemminkin omanarvontuntoisen elovehnätytön hieman railakkaampi siskopuoli. Lisäksi ymmärtääkseni yksikään työkaveri ei ole onnistunut uimaan hänen liiveihinsä lukuisista yrityksistä huolimatta. Ainakin minulla on kuva, että Anu on tietääkseni onnellisesti avioliitossa, vaikka tiesimmekin hänen miehensä sairastuneen eturauhassyöpään ja käyneen läpi rankat hoidot. Jarkan mielestä Anu on tällä hetkellä otollista maaperää viljelyyn, koska Anun oma traktori kotona on telakalla.

Minä olin aina tullut Anun kanssa hyvin juttuun lähinnä siitä syystä, että kerran pidin hänen puoliaan lujasti pomoamme vastaan. Luulenpa, että raukka oli sitä mieltä että jäi siitä minulle jotain velkaa. Minä käytin ainakin aluksi tätä velkaa häikeilemättömästikin hyväkseni pyytämällä häneltä pieniä palveluksia, joita en itse “ehtinyt” tekemään. Meitä yhdisti jokin muukin, ja uskon, että loppujen lopuksi suurimmaksi osaksi se oli huumorimme, joka Anulla oli hyvin äijämäistä. Hän oli kutakuinkin ainoa nainen ja melkein mieskin, joka nauroi kanssani Jarkan jutuille. Toisaalta välillä luulen, että Anu vedättää meitä kaikkia, ainakin Jarkkaa.

Viime aikoina olin ollut ihmeissäni, kun Anu oli lähestynyt minua ja Jarkkaa useammin kuin ennen. Nykyään hän tuli hyvin lähelle Jarkkaa kesken tämän tarinoinnin ja oli jopa antanut t-paitansa hipaista ja pyytänyt Jarkkaa kertomaan lisää. Jarkka oli kikatellut kuin Bjurström ja Sillanpää kaksin hississä, tämäkin ihan Jarkan oma metafora. Pois lähtiessään Anu oli joskus iskenyt minulle silmää, mikä sai minunkin poskeni lämpenemään. Kun olin punastellut Anun edessä jo useamman kerran, minusta tuntui kuin meillä olisi jokin sanomaton salaisuus. Jarkka taas oli “tapaamistensa” jälkeen sitä mieltä, että hän tulee korkkaamaan Anun. Olisin voinut lyödä hengestäni vetoa Anun puolesta.

Olin tehnyt ensimmäisen deitti-ilmoitukseni melko hetimiten eropäätökseni jälkeen muutamalle www-sivustolle. Ilmoituksissani kerroin etsiväni seikkailuseuraa. Yhteen ilmoitukseen lisäsin kuvan peniksestäni, jota Jarkka siis suositteli. Kuulemma jokainen nainen olisi kiinnostunut, miltä boani näyttää. Sain seuraavan viikon aikana ainoastaan yhden vastauksen, ja siinäkin joku vanha kalju runkkari olisi halunnut imeä minua ja mieluusti vielä julkisesti. Aloin epäillä pitäisiköhän minun ottaa jokin pehmeämpi lähestymistapa. 

Olin tämän pettymyksen jälkeen luonut uudet tunnukset, mm. “turvamiehesi07” ja “keväinenori”, mutta mitään järkevää tekstiä en ollut keksinyt ilmoituksiini. Avauduin asiasta Jarkalle ja päätimme rustata uuden, hieman pidemmän ilmoituksen. Jarkka tuntui olevan oikeasti ihmeissään, että aikaisempi ilmoitukseni ei ollut toiminut, joskin aloin uskoa hänen tietonsa deittailusta perustuvan vanhoihin pornolehtiin. Istuin kahvihuoneessamme läppärin kanssa ilmoitukseni edessäni auki, kun taas Jarkka tuijotti ikkunasta ikuisuuteen ja alkoi sivistää minua.

— Nykyajan naiset etsivät turvallisuutta. Jos pystyt täyttämään tämän raon saat täyttää myöhemmin muutkin raot.

Tuijotin ilmoitustani ruudulla ja mietin, miten Jarkan ajatuksen saisi myytyä eteenpäin.

— Älä haaveile kuuta taivaalta, vaan tyydy johonkin lähiön läskiin yh-äitiin. Käyt tyhjentämässä paineesi siihen ja menet kotiin pelaamaan pleikkaa. Yksinkertaista?

— Kirjoitanko tähän, että jos olet läski, lähiöstä ja yh-äiti tai ainakin kaksi edellistä, niin saatamme päätyä heiluttamaan peittoa?

— Se voisi toimia, Jarkka vastasi tosissaan. 

Tuntui, että olin täysin suossa ilmoitukseni kanssa. 

— Mitäs jos laitan tähän, että etsin sielujen sympatiaa, kaunista yhteiseloa ja pitkää tulevaisuutta. Voisin kertoa myös olevani menestynyt, omillaan toimeentuleva, tasapainoinen, huumorintajuinen ja komeaksi kehuttu.

— Miten sä saat toistakymmentä valhetta kahteen lauseeseen?

— Näköjään helposti, vastasin ja tajusin itsekin tilanteeni irvokkuuden.

— Mitäs jos laitat siihen totuuden? Uusi ääni sanoi kahvitilassamme.

Jarkka kääntyi salamana ympäri ja minä kohotin katseeni läppäristäni.Ymmärsimme, että olimme olleet niin syvällä suossa, ettemme olleet huomanneet Anua, joka nyt nojaili kahviautomaattiimme.

— Minusta tuo on melko säälittävää rimpuilua, pojat. Jos sinä etsit pillua, niin kerro se. Jos joku haluaa vaan munaa, niin kaipa se vastaa. Niin minä ainakin toimisin.

— Mä voisin kirjoittaa ilmon jos sinä lupaat siihen vastata, Jarkka sanoi ja kohdisti epätoivoisen kysymyksen Anulle.

Anu kääntyi kahviautomaatille ja valitsi itselleen juoman. Olisin voinut vannoa, että hän tiesi mihin silmämme tuijottivat ja siksi keinutti hivenen peräänsä. Kahvin valmistuttua hän keinui viereeni ja kohdisti sanansa Jarkalle.

— Mitä jos hoidetaan ensin Tero ykköspesälle?

Niin minä sitten hioinkin ilmoitustani Anun kanssa, joka tiukassa t-paidassaan imi itsensä aivan iholleni. Kun tämä tapahtui ensimmäisen kerran, Jarkka mainitsi hänellä olevan hommia ja poistui tuhahtaen. Välillä Anu kurkotteli näppäimistölleni, ja olisin voinut aloittaa saaristolaivurikurssini poijujen tarkastuksella. Joka tapauksessa Anun ohjeissa oli järkeä. Hänen mielestään minun pitäisi kertoa, mitä oikeasti haluan. Ei mitään liirunlaarumia tai lupauksia, joita en voi pitää. Hänen mielestään tässä hetkessä on paljon naisia, jotka etsivät mitä ihmeellisimpiä kuvioita.

— Joten mitä sinä haluat?

Posket punoittaen ja kakistellen kerroin, että en kaipaisi parisuhdetta, en itseasiassa mitään riippuvuusssuhdetta vaan ainoastaan seksiä. Unelmatilanteessa minulla olisi vakipano, joka hoitaisi tällä hetkellä panemalla mielenterveyttäni, paikkaisi fyysiset tarpeeni ja toimisi kevyesti laastarina.

— Mielenkiintoista, Anu vastasi ja iski minulle silmää. — Kirjoitetaanpa sitten niin.

Ja niin me hetken kirjoitimme. Lopulta ennen kuin julkaisimme ilmoitukseni, Anu laski kätensä polvelleni ja kertoi, että jos hän etsisi panoseuraa, niin vastaisi tähän. Toista kertaa viimeisen vartin aikana jäin pohtimaan, flirttailiko hän minulle vai halusiko hän olla vain kohtelias.

Seuraavana parina päivänä Anu kysyi aina ohimennen, olinko saanut vastauksia, mihin vastasin totuudenmukaisesti että en. Kolmantena päivänä postilaatikkooni kolahti asiallisen tuntuinen vastaus, ja kun kerroin siitä Anulle, hän vaikutti vähän kitkerältä. Tunsin tilanteen vähän oudoksi ja sekavaksi, enkä ymmärtänyt, miksi Anu ei olisi halunnut jakaa tätä kanssani. Jarkan mielestä tämä johtui puolukkapäivistä, minä vähän epäilin jotain muuta.

Olisin halunnut kysyä Anulta, mitä kannattaisi vastata saamaani viestiin, mutta päätin antaa hänen olla omissa oloissaan. Jarkka oli vahvasti sitä mieltä, että tulisin tulevana viikonloppuna saamaan lähiruokaa. Saamani vastaus oli tosiaankin tullut lähiössä asuvalta yh-äidiltä, joka kertoi olevansa kiinnostunut kertomastani järjestelystä. Lähiöpiirakkaa, kommentoi Jarkka. Mukana oli myös lyhyt kuvaus naisen hektisestä elämästä, johon kuului lähinnä työtä ja yksinhuoltoa. Hän halusi kuulla lisää minusta ja tietää, milloin voisin tavata hänet vaikka kahvilla. Hän oli liittänyt viestiinsä selfien, joka oli selvästi otettu jonkun nuhjuisen eteisen peiliä vasten.

— Sähän olit kalamiehiä, kommentoi Jarkka katsoessaan kuvaa. — Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun voit saada lähiöstäkin valaan.

Jarkka puhui tapansa mukaan suoraan ja epäarvostavasti, mutta asiaa. Tämä saamani vastaus ei ollut kuitenkaan välttämättä ihan sitä mitä hain, joten päätin odottaa ainakin yön yli ennen kuin vastaisin. Hyvällä tuurilla voisin saada uudenkin vastauksen.

Seuraavana aamuna heti töihin saapuessani kuuma kahvimuki kädessäni törmäsin hymyilevään Anuun. Hän kysyi varovasti, vastasinko saamaani viestiin. Hänen eilinen tympeytensä mielessäni vastasin lyhyesti samalla mitalla, että en ole vielä ehtinyt, mutta ajattelin tehdä sen tänään.

— Voisinko jutella kanssasi, kaksin, nyt? Anu kysyi.

— Mikäs siinä, vastasin ja ohjasin meidät pikkuneukkariin.

Anu kysyi ensin, voiko luottaa minuun. Saatuaan myöntävän vastaukseni hän puhui minulle suoraan kuin mies miehelle. Hän kertoi miehensä eturauhassyövästä, joka oli saatu kuitenkin leikkauksella ja hyvällä hoidolla pois. Anu sivisti minua kertomalla, että leikkaus useasti vaikuttaa miehen virtsateiden rakenteeseen, minkä jälkeen erektion palautuminen voi viedä vuoden, kaksi, tai loppuelämän. Tähän liittyen Anu kertoi sairauden vieneen hänen miehensä kyvyn hoitaa hänet seksuaalisesti. Jarkka olisi vastaavassa tilanteessa puhunut luolamiehestä, jolla oli nuija hukassa, tai putkimiehestä ilman letkua. 

Anu kertoi miehensä kärsivän tilanteesta varmasti yhtä paljon kuin hän, sillä heidän liitostaan ei rakkautta puuttunut. Niinpä he olivat yksissä tuumin päättäneet, jo viikkoja aikaisemmin, etsiä Anulle miehen. Mieluusti he löytäisivät jonkun ihan tavallisen, jopa ihan vakituisen, joka voisi auttaa tässä asiassa. Ymmärsin mihin tämä keskustelu olisi menossa ja sylkäisin hämmästyksestä kahvimukiini. Yritin ottaa minun vertaamiseni johonkin ihan tavalliseen kohteliaisuutena, vaikka luonnollisesti se otti vähän koville. Anu kertoi aina pitäneensä minusta ja muistaneensa, kuinka pidin kerran hänen puoliaan. Nyt viimeistään treffi-ilmoitukseni jälkeen hän oli ymmärtänyt intressiemme kohtaavan. Niinpä hän oli eilen puhunut miehensä kanssa ja he molemmat olisivat valmiit vastaamaan treffi-ilmoitukseeni. — Mitäs sanot?

Mitä mies, juuri nyt hyvin tavallinen mies, voi tässä kohdin vastata? Oma seksielämäni oli aikaisemmin perustunut täysin Helenan mielenliikkeisiin. Nyt kun sekin oli loppunut, seksielämäni koostui mature-videoista sekä kiihkeistä käsistäni. Mielikuvitukseni lähti leijailemaan ja kuvittelin, miltä Anu näyttäisi tiukan “Tabula rasa” t-paitansa alla. Tajusin jäykistyväni hieman, kun tajuntaani löi realistinen mahdollisuus tuoreesta naisesta. Jouduin kuitenkin pidättelemään nauruani kun muistin Jarkan useasti totuutena kertoman tarinan.
Istuin yhdessä täydessä Hesan paikallisjunassa sellaisessa penkissä, jossa suoraan minua vastapäätä oli yksi vapaa penkki. Kirkkonummelta kyytiin nousi aivan järkyttävän hyvännäköinen thai-muija. Sellainen pikkuinen, sähäkkä, kaunis, meikattu taskuraketti. Ja tietenkin se tuli istumaan siihen mun eteeni keimaillen. Ja mä hoin itselleni: älä tule stondis, älä tule stondis, älä tule stondis. Silti sille tuli. 
Otin ajattelemattomasti hillityn ja viileän hörppäyksen kerran sylkemästäni kahvista. Kurtistin kulmakarvojani hurjan miettivän näköisenä ja yritin peittää innostustani.

— Tämä on ehdottomasti paras saamani vastaus tähän asti.

Anu nousi hymyillen ja selvästi helpottuneena tuoliltaan, käveli minun puolelleni pöytää ja kysyi voisimmeko halata. Nousin ylös, ja Anu painautui tiukasti minua vasten. 

— Tuskin sinua haittaa jos mieheni seuraa sivusta?
— Kyl… Eeh. Siis ei haittaa, änkytin tiukassa rintavassa syleilyssä.

Hieman myöhemmin kuivasin housuni miestenhuoneessa ja kiitin sekä kirosin heikon lihan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti